Marjatila

Peltosirkun idyllinen marjatila sijaitsee helppojen kulkuyhteyksien päässä Hämeessä Hauholla.

Yrittäjyys on geeneissä

Holttisen suku on lähtöisin Kivennavalta menetetystä Karjalasta. Sirkun mummo Aino ja isä Pellervo veljineen tulivat sotaa pakoon Hämeeseen, kun Väinö-äijä oli sodassa - huom. meille karjalaisille isoisä on äijä. Lopullinen sijoituspaikka on tässä Hauhonselän rannalla Hauholla Hyömäen kylässä, Alvettulantien varella. Isovanhemmat raivasivat tämän tilan poikiensa kanssa Hyömäen kartanolta siirtokarjalaisille jaetusta maasta. Sillon karjalaisille annettiin myös pala metsää: kaatakaa itse puut ja tehkää niistä itsellenne talo. Myös äidin puolen isovanhemmat ovat olleet ahkeria maanviljelijöitä. 

Väinöllä ja Ainolla oli Pihlaisten kylässä lehmätila ja kyläkauppa myös välirauhan aikana. Kun he lähtivät viimeisen kerran Pihlaisista, Väinö nappasi kaupastaan hevoskuormaan mukaan säkillisen kuparinauloja, jolla vedettiin Hyömäkeen sähkö Alvettulasta sodan loputtua. 

Sirkun vanhemmilla oli lehmä- ja viljatila. Sirkku valmistui Turun yliopistosta biokemistiksi ja toimi asiantuntija-, päällikkö- ja johtotehtävissä diagnostiikka- ja lääketeollisuudessa Turussa, Strabourgissa ja Espoossa, kunnes veri veti maalle monien eri elämänvaiheiden kautta. Sirkku suoritti työnsä ohessa maatalouden perustutkinnon sekä "Marjaviljely avomaalla ja kausihuoneissa" -koulutuksen Suonenjoella. 

Ensimmäiset mansikantaimet istutettiin 2008 ja marjamyynti avattiin 2009. Keväällä 2010 Sirkku kävi opiskelemassa tunneliviljelyä Haygrovelle Englannissa ja sen jälkeen häntä pyydettiin Haygroven Suomen edustajaksi. Ensimmäiset tunnelit pystytettiin 2011. Tuolloin teräsrakenteisia tunneleita oli Somessa vasta muutamalla tilalla. Tunneleita on tilalla pikkuhiljaa lisätty nykyiseen yli ikolmeen hehtaariin.

Sirkku tekee myös entistä biokemistin työtään toimimalla konsulttina lääke- ja biotellisuuden aloittaville organisaatioille. Mm. vuosina 2010 - 2013 Sirkku toimi projektinjohtajana uuden lääketehdastuotannon pystytysprojektissa. Hän on tehnyt ja tekee edelleen töitä sellaisten laatujärjestelmien ja viranomaisvaatimusten kanssa kuin lääketeollisuuden GLP, GCP ja GMP, lääkinnällisten laitteiden ja diagnostiikan ISO 13485 ja CE-merkinnät sekä laatupalkintoarvioinnit ja ISO 9001. 

"Perintötila ja henkinen perintö. Usein tiloista kerrotaan, miten monta vuosisataa jokin perintötila on ollut suvun hallinnassa. Tämä ei ole satoja vuosia vanha perintötila, jota on viljelty sukupolvesta toiseen. Se tila on jäänyt rajan taakse Karjalaan. Ajattelen itse niin, maallista perintöä tärkeämpi on hengen perintö , "mindset" eli ajattelutapa, elämänasenne ja henkinen perintö, jonka olen kaikilta isovahemmiltani, läheisiltäni ja eletystä elämästäni saanut ja miten sitä omalla persoonallani ja elämäntavallani vien eteenpäin ja jaan muille ihmisille. Tiloja ja maata voi ostaa, myydä ja vuokrata, mutta henkistä perintöä ja sen jakamista ei voi ostaa eikä myydä. Se on meillä sydämessämme ja sydämestämme voimme sitä jakaa myös muille. Ora et labora."

Mikä on tulevaisuuden suunnitelmani? Jatkaa tätä ja kehittää tilaa niin kauan kuin järki pelaa ja tossu nousee.  

Peltosirkun tila

  • Isovanhemmat tulivat Pihalaisista siirtokarjalaisina
  • Vanhemmat viljelivät viljaa ja pitivät eläintilaa. Viimeiset lehmät lähtivät 1997. 
  • Sirkun sisko viljeli viljaa sen jälkeen, kun vanhemmat kuolivat. 
  • Sirkku aloitti marjaviljelyn kesällä 2008, jollin istutettiin ensimmäiset mansikat. 
  • Ensimmäiset tunnelit asennettiin 2011. Kesällä 2025 pelloilla on 100 000 kg terästä tunneleina, mansikkapöytinä ja vadelmatukirakenteina. 
  • Tilan virallinen nimi on Hankaanmäki. Mutta markkinoillisista syistä tilan nimi on nyt Peltosirkun Tila (Sirkku pellon äärellä).
  • Marraskuun alussa 2024 otin kiitollisena vastaan Hauhon Vuoden Yrittäjä -tittelin.